Yli kaksi tuhatta vuotta ehti kulua ensimmäisistä tunnetuista selkäkirurgisista toimenpiteistä, ennen kuin Suomeen - yhdistysten luvattuun maahan - syntyi selkäkirurgien oma yhdistys.
Selkäkirurgia on sekä Suomessa että kansainvälisesti kahden eri erikoisalan - ortopedian ja neurokirurgian - yhteistä aluetta. Paikalliset olosuhteet ja yksilötason osaaminen ratkaisevat, miten työkenttä näiden erikoisalojen kesken jakautuu. Painotukset ovat erikoisalojen perinteiden ja peruskoulutuksen pohjalta hiukan erilaiset: ortopedis-traumatologisen ajattelun lähtökohta on tukirangan stabiliteetin ja toimivuuden ylläpitäminen, neurokirurgisen puolestaan hermorakenteiden funktio. Selkäkirurgisissa diagnooseissa ja toimenpiteissä näitä kahta osa-aluetta ei koskaan voi täysin erottaa toisistaan. Sen vuoksi selkäkirurgi joutuu omasta erikoisalastaan riippumatta aina menemään enemmän tai vähemmän "toisen maalle".
Tältä pohjalta selkäkirurgia poikkeaa varsin selkeästi kummankin erikoisalan muusta toiminnasta ja on sitä kautta yhä voimakkaammin eriytynyt omaksi erikoisosaamisalueekseen. Selkäkirurgian sisälläkin on omaa eriytymistään sekä anatomisten alueiden, hoidettavien diagnoosien että potilaiden iän mukanaan tuomien erityiskysymysten pohjalta. Tekniikoiden kehittymisen ja tulosten vaatimustason nousun myötä kaikessa operatiivisessa toiminnassa kaukana takana ovat ajat, jolloin yksi kirurgi "hallitsi kaiken".
Suomen Selkäkirurgiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Operatiivisten päivien yhteydessä 22.11.2001. Jyrki Kankare oli kutsunut paikalle edustavan otoksen selkäkirurgiaan keskittyneitä neurokirurgeja ja ortopedejä eri puolesta Suomea. Kokouksessa nimettiin toimikunta, joka valmisteli säännöt ja muodosti ensimmäisen jäsenkunnan sekä hallituksen. Suomen Selkäkirurgiyhdistys Ry. merkittiin vihdoin Yhdistysrekisteriin 27.8.2004 perustamiskirjan allekirjoittajina ortopedit Jyrki Kankare, Teija Lund ja Kimmo Vihtonen sekä neurokirurgit Esa Kotilainen, Timo Kumpulainen ja Juha Pohjola. Sittemmin jäsenmäärä on tasaisesti kasvanut ollen v. 2007 noin 40.
Sääntöjen mukaan "yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi kutsua Suomessa laillistetun ortopedian ja traumatologian tai neurokirurgian erikoislääkärin, joka on osoittanut kiinnostusta selkäkirurgiaan ja jota kaksi yhdistyksen jäsentä suosittelee."
Yhdistyksen vuosikokous pidetään Operatiivisten päivien yhteydessä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan rajoitettuna enintään kahteen peräkkäiseen kauteen. Puolet hallituksesta on kerrallaan erovuorossa.
Yhdistys on järjestänyt koulutustilaisuuksia Operatiivisten päivien yhteydessä. Tavoitteena on saada aikaan omaa laajempaakin koulutustoimintaa, mutta toistaiseksi yhdistys on vielä niin nuori, että tässä suhteessa on oltu käynnistelyvaiheessa. Yhdistys on myös aktiivisesti selvittämässä mahdollisuutta perustaa Suomeen valtakunnallinen selkäleikkausrekisteri. Selkäkirurgian erityispätevyyden hakemisesta on toistaiseksi päätetty pidättäytyä. Yhdistyksen jäsenten keskinäinen kommunikaatio mm. sähköpostin välityksellä on ollut ajoittain vilkastakin.
Jäseneksi kutsuttavalta edellytetään aktiivista selkäkirurgista toimintaa. Jäsenyyttä voi hakea sääntöjen mukaisilla edellytyksillä ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 75.